Maa levittΣytyy Senegalin ylΣosasta ylitse Keski-Nigerin ja jatkuu idΣssΣ ja koillisessa Saharaan. Maalla ei ole pΣΣsyΣ merille. Maisemanmuoto on aika tasaista, jossa Adrar des Iforas┤issa, koilliskulmassa Algerian rajalla on korkeampia kukkuloita ja vuorimassiiveja. Maan selΣnteitten vΣlillΣ pitkin Nigerin rinteitΣ on hedelmΣllisiΣ alueita, Sahelin vy÷hyke, joka on aroa, muuttuu pohjoiseen ja itΣΣn pΣin tasaisesti vΣhemmΣn kasvulliseksi ja pΣΣtyy autiomaaksi (Sahara).
Maa oli ranskalaisten siirtomaa vuodesta 1904, vuodesta 1919 Ranskan Sudanin nimellΣ. Vuonna 1959 maa liitetΣΣn yhdessΣ Senegalin kanssa federaatioksi, josta tuli riippumaton 1960. Liitto murtui kuitenkin nopeasti ja maat jakautuivat nykymuotoisiksi valtioikseen. Sen jΣlkeen maa aloitti tiiviin taloudellisen ja ulkopoliittisen yhteisty÷n Guinean ja Ghanan kanssa. 1970-luvulla maassa raivosi kuivuuskatastrofi ja nΣlΣnhΣtΣ. Maa sai uuden hallitusmuodon ja siviilihallinnon v. 1979. My÷hemmin ovat sotilaat taas ty÷ntyneet esille ja vaihtuvat sotilashallitukset ovat vuosien mittaan yrittΣneet kukistaa kapinoivia erΣmaakansoja, tuareegeja.